Ensiksikin. Oon nyt kaksi viikkoa syönyt ruisleipää ja rehellisesti sanottuna en tiedä, onko olo muuttunut suuntaan tai toiseen. Tuntuu välillä siltä, että vatsan toiminta on ihan tasan kiinni korvien välistä, sillä luulisi sitä nyt ärtyvän suolen kiukkuilevan, jos puolen vuoden gluteenittoman jälkeen alkaa tempoa ruisleipää naamaansa. Vaan kun en tiedä.. Liekö koko vatsavaivaa minulla olemassakaan?
Toisekseen. Lääkäri käski kokeilla sitä ihmisten ilmoilla liikkumista, joka yleensä aiheuttaa minulle kramppeja ja vatsa menee sekaisin. No, olen nyt viimeisen kahden viikon aikana käynyt ulkona syömässä, kaverien luona kylässä, lääkärissä ja luvassa vielä työpaikan virkistymisiltaa ja mökkeilyä luokkakavereiden kanssa. Ja onko oireet vähentyneet, kun enemmän käy? No ei ole. Joka kerta juoksuttaa vessassa ja sisällä ääni huutaa apuakamalaajännittäämahaankoskeejapierettää. Ei kiva :(
Ja kolmanneksi. Vedin eilen viime kesänä kirppparilta ostetut moottoripyöräajohousut jalkaani. Tai siis lähinnä ensin yritin vetää. Ne 2e housut, jotka viime kesänä meni heittämällä päälle. Nyt ne stoppasi ensimmäisen kerran persauksen kohdalle. Aikani kiskottuani ne meni jalkaan ja - jahas - kai ne pitäs kiinnikin saada, jos meinaa lähteä mopon kyytiin. Siinäkin sitten meni hetki ja voitte vaan kuvitella, miltä tuntuu istua kaksinkerroin kyykkypyörän tarakalla liian pienissä housuissa.
Ehkä oon vaan tehnyt liikaa salilla pakaraprässiä ja kyykkyjä. Tai sitten lääkkeet turvottaa. Tai sitten oon vaan kertakaikkiaan lihonnut.
Sitäpä on hyvä miettiä, kun kiskoo jatkossa juoksulenkkarit jalkaan. Kävin eilenkin juoksemassa 2,5 km. Jos sitä kuukauden päästä menisi jo vaikka viisi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti